Avioehto, ositus ja avio-oikeus | Avioero | Perhe- ja aviovarallisuusoikeus | Lakimies Helsingissä ja Porvoossa

Arviovarallisuusoikeus

Avioliitolla on merkittäviä varallisuusoikeudellisia vaikutuksia, jotka kannattaa tiedostaa avioliittoa solmiessa. Avustamme kaikissa aviovarallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, kuten:
 

  • Laadimme avioehtosopimuksia
  • Laadimme avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavaa lakia koskevia sopimuksia
  • Hoidamme avioero-osituksia
  • Laadimme ositussopimuksia
  • Hoidamme kansainväliseen avioliittoon liittyviä kysymyksiä
  • Avustamme asiakkaita pesänjakajan toimittamissa osituksissa
  • Toimimme tuomioistuimen määräämänä pesänjakajana osituksissa ja erotteluissa
Pyydä ilmainen tilannearvio

Avio-oikeus ja avioehtosopimus

Aviopuolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen, elleivät he ole avioehtosopimuksella määränneet asiasta toisin. Avio-oikeus ei tee omaisuudesta yhteistä, vaan kummallakin puolisolla on omat varansa ja velkansa avioliiton aikana. Vasta avioliiton päättyessä avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan puolisoiden kesken.

Aviopuolisot voivat solmia avioehtosopimuksen, ja itse määrätä miltä osin omaisuus on avio-oikeuden alaista. Avioehdolla voidaan sulkea pois avio-oikeus joko kokonaan tai vain osittain.

Avioehtosopimus tuo selkeyttä ja ennakoitavuutta puolisoiden taloudellisiin suhteisiin ja sen avulla voidaan muun muassa turvata perintönä saadun omaisuuden säilyminen. Avioehtosopimusta voi myös käyttää jäämistösuunnittelussa, sillä avio-osan kattamiseksi maksettava tasinko on verovapaa.

Avioehto on pätevä vain, jos se täyttää lain muotovaatimukset.

Asianajotoimistomme juristit avustavat avioehtosopimusten laatimisessa. Huolehdimme siitä, että sopimus vastaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ja turvaa omaisuuden halutulla tavalla kaikissa elämäntilanteissa.

Pyydä ilmainen tilannearvio

Ositus

Avioliitto päättyy avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Tällöin on suoritettava omaisuuden ositus. Osituksessa määritetään kummankin puolison avio-osa, ja varakkaampi puoliso luovuttaa toiselle puolisolle tasinkoa, niin että kumpikin puoliso saa avio-osan suuruisen omaisuuden.

Avio-osa määritetään laskemalla yhteen kummankin aviopuolison avio-oikeuden alainen netto-omaisuus, eli varat vähennettynä veloilla, ja jakamalla se kahtia. Avio-oikeuden piiriin kuuluva omaisuus määräytyy ositusperusteen syntyhetken perusteella. Ositusperuste syntyy avioerohakemuksen vireille tullessa tai toisen puolison kuollessa. Tämän jälkeen saadut varat eivät kuulu osituksen piiriin. Sama koskee puolisoiden velkoja. Siten esimerkiksi avioeron vireilletulon jälkeen otettua velkaa ei oteta huomioon nettovarallisuutta laskettaessa.

Avio-oikeuden alaisen omaisuuden puolittaminen on osituksessa pääsääntö. Kuitenkaan kuoleman jälkeen tehtävässä osituksessa leski ei ole velvollinen luovuttamaan tasinkoa puolisonsa perillisille. Tästä oikeudesta käytetään termiä tasinkoprivilegi tai tasinkoetuoikeus. Jos siis leski on puolisoista varakkaampi, saa hän halutessaan pitää koko oman omaisuutensa.

Ositusasioissa on hyvä huomioida, että ositusvaatimus ei vanhene. Avioerotilanteessa ositus on käytännön syistä yleensä pakko tehdä, mikäli puolisoilla on yhteistä omaisuutta. Jos yhteistä omaisuutta ei ole, saattaa ositus jäädä tekemättä tai asia jätetään suullisten puheiden varaan. Tästä voi aiheutua ongelmia myöhemmin, koska puolison oikeus vaatia ositusta ei vanhene. Asia voi aktualisoitua kymmenien vuosienkin kuluttua esimerkiksi toisen jälkeen tehtävässä perunkirjoituksessa. Ongelmia syntyy tyypillisesti tilanteissa, joissa entiset puolisot tai heidän perillisensä ovat erimielisiä siitä, tehtiinkö ositusta useita vuosikymmeniä sitten. Tästä syystä avioerotilanteessa olisi syytä aina laatia aina osituskirja.

Ositus voidaan toimittaa joko osapuolten keskenään tekemällä sopimuksella tai pesänjakajan toimitusosituksena. Pesänjakaja on käräjäoikeuden määräämä ulkopuolinen henkilö, tavallisesti asianajaja. Toimitusositus on tarpeen tilanteessa, jossa osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen osituksesta.

Sopimusositus on lähtökohtaisesti lopullinen ja osapuolia sitova. Sen sijaan pesänjakajan toimittamaa ositusta osapuolilla on oikeus moittia käräjäoikeudessa.

Asianajotoimistomme juristit avustavat kaikissa ositukseen liittyvissä kysymyksissä. Laadimme ositussopimuksia, avustamme ositukseen liittyvissä riidoissa ja toimimme myös tuomioistuimen määräämänä pesänjakajana osituksissa.

Pyydä ilmainen tilannearvio

Omaisuuden erottelu

Jos puolisoilla oli avio-oikeuden pois sulkeva avioehto, tai omaisuus on muulla perusteella avio-oikeudesta vapaata, tehdään osituksen sijasta omaisuuden erottelu. Omaisuus voi olla avio-oikeudesta vapaa myös testamentin tai lahjakirjan nojalla. Erottelussa kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa ja vastaa omista veloistaan.
Pyydä ilmainen tilannearvio

Osituksen sovittelu

Joissakin tapauksissa voi normaali ositus johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi hyvin lyhyessä avioliitossa, jossa toinen puoliso on toista selvästi varakkaampi. Tämän vuoksi osituksessa on mahdollista vaatia sovittelua, joka tarkoittaa poikkeamista avioliittolain mukaisista ositusnormeista. Sovittelussa voidaan esimerkiksi poistaa avio-oikeus kokonaan tai osittain ja käänteisesti on mahdollista myös määrätä, että puolisoiden tekemä avioehto sivuutetaan. Sovittelun edellytykset ovat kuitenkin tiukat ja oikeuskäytännössä sovitteluun on päädytty vain poikkeuksellisissa tilanteissa.

Asianajotoimistomme juristit avustavat kaikissa ositukseen liittyvissä kysymyksissä.

Pyydä ilmainen tilannearvio

Pesänjakaja avioerotilanteessa

Avioliiton päättyessä puolisoilla on toisistaan riippumaton oikeus hakea pesänjakajaa toimittamaan omaisuuden ositus tai erottelu. Pesänjakajaa haetaan toimittamalla hakemus sen paikkakunnan käräjäoikeuteen, jossa jommallakummalla puolisolla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Pesänjakaja on käräjäoikeuden määräämä ulkopuolinen henkilö, tavallisesti asianajaja. Pesänjakajan suorittamaan ositukseen eli toimitusositukseen päädytään tavallisesti silloin, kun puolisot eivät pääse sopuun omaisuuden jakamisesta.

Pesänjakajalla on laaja toimivalta ratkaista osituksen kannalta merkityksellisiä seikkoja. Hänen tulee muun muassa arvostaa omaisuus ja määrätä sen jaosta, mutta joutuu myös muun muassa tulkitsemaan avioehtosopimusta, ratkaisemaan omistussuhteisiin liittyviä kysymyksiä ja ratkaisemaan, onko puolisoiden omaisuus avio-oikeudenalaista vai avio-oikeudesta vapaata. Pesänjakajan on ehdottomasti toimittava tehtävässään puolueettomasti ja ratkaistava esitetyt vaatimukset näyttöön perustuen.

Pesänjakajan toimittamaa ositusta tai erottelua voi moittia käräjäoikeudessa.

Asianajotoimistomme juristit avustavat kaikissa ositukseen liittyvissä kysymyksissä. Avustamme osapuolia pesänjakajan toimittamissa osituksissa. Toimimme myös tuomioistuimen määräämänä pesänjakajana osituksissa.

Pyydä ilmainen tilannearvio