Perheoikeus

Aviovarallisuutta koskevat normit eivät päde avoliitossa, joten avopuolisoiden asema poikkeaa merkittävästi aviopuolisoiden asemasta. Avoliiton päättyessä ei toimiteta ositusta, vaan kumpikin pitää oman omaisuutensa. Tästä syystä avoliitossa on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että omaisuuden omistussuhteet vastaavat osapuolten tarkoitusta. Jos esimerkiksi kiinteistö on tarkoitus omistaa yhdessä, sen tulisi näkyä myös lainhuuto- tai osakerekisterin merkinnöissä.

Omaisuuden erottelu saattaa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen esimerkiksi silloin, kun omaisuus on pääosin toisen nimissä, mutta myös toinen puoliso on suoraan tai välillisesti osallistunut sen hankkimiseen tai parantamiseen. Avopuolisoiden yhteistaloudesta annetun lain mukaan avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Jos toisen puolison saamaa perusteetonta etua voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä, ei hyvitysoikeutta kuitenkaan ole.

Mikäli avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta tai avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi, voidaan puolisoiden omaisuuden erottelua varten määrätä pesänjakaja, jonka toimivaltaan kuuluu myös hyvitysvaatimuksen ratkaiseminen. Pesänjakaja on ulkopuolinen henkilö, käytännössä useimmiten asianajaja. Hyvitysvaatimuksen käsitteleminen pesänjakajamenettelyssä on yleensä tuomioistuinkäsittelyä nopeampaa, ja myös osapuolten kustannukset jäävät tavallisesti alhaisemmiksi. Pesänjakajan päätöstä voi moittia käräjäoikeudessa.

Avopuolisoilla on laaja sopimisvapaus keskinäisiä varallisuussuhteitaan koskevissa asioissa. Vakiintuneessa avoliitossa, jossa puolisoilla on omaisuutta, on suositeltavaa huolehtia sopimusteitse esimerkiksi siitä, miten puolisoiden keskinäisiä panostuksia arvioidaan, ja missä tapauksessa niistä voi seurata oikeus hyvitykseen. Näin voidaan välttää riitaisuudet erotilanteessa. Kuoleman varalta tehokkain tapa avopuolison suojaamiseen on yleensä testamentti.

Asianajotoimistomme juristit avustavat kaikissa avopuolisoiden varallisuusoikeudellisiin kysymyksiin liittyvissä kysymyksissä.

Lain mukaan vanhemmilla on velvollisuus vastata lapsensa elatuksesta, kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Lapsella on oikeus elatukseen riippumatta siitä, asuvatko vanhemmat yhdessä vai erillään. Jos vanhemmat asuvat erillään, toinen vanhempi määrätään yleensä maksamaan lapselle elatusapua. Faktisesti elatusapu maksetaan kuitenkin lähtökohtaisesti toiselle vanhemmalle, joka huolehtii lapsen elatuksesta.

Elatusavun määrää arvioitaessa selvitetään ensiksi lapsen elatuksen tarve. Elatuksen tarpeeseen vaikuttavat muun muassa lapsen iän mukaan määräytyvät yleiset kustannukset, osuus asumiskustannuksista, päivähoitokulut, mahdolliset erityisen harrastuksen kustannukset ja mahdolliset muut erityiset kustannukset. Vanhempien elatuskykyä arvioidaan vähentämällä vanhemman tuloista hyväksyttävät menot, kuten yleiset kustannukset, asumiskustannukset ja muu elatusvastuu. Myös perusturvaan kuulumaton omaisuus voidaan huomioida elatuskykyä arvioitaessa.

Vanhemman elatusvastuu on ankaraa ja ensisijaista, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että vanhemman vapaaehtoisia menoja ei pääsääntöisesti huomioida vanhemman elatuskykyä arvioitaessa.

Elatusapuun liittyy usein virheellinen käsitys siitä, että vuoroasuvan lapsen kohdalla kumpikaan vanhempi ei olisi velvollinen maksamaan elatusapua. Lain mukaan vanhemmat kuitenkin vastaavat elatuksesta oman elatuskykynsä mukaan, joten esimerkiksi hyvin erituloisten vanhempien kohdalla on perusteltua, että toinen vanhempi vastaa lapsen elatuksesta suuremmalta osin myös vuoroasumisessa. Vuoroasuvan lapsen kohdalla elatusapu lasketaan kuitenkin eri tavalla.

Elatusavusta voidaan sopia vanhempien kesken, mutta sopimus kannattaa vahvistaa lastenvalvojan luona, jotta se varmasti on lapsen edun mukainen ja täytäntöönpanokelpoinen. Lastenvalvoja ei saa vahvistaa elatussopimusta, joka ei ole lapsen edun mukainen. Toisin sanoen, vanhemmat eivät voi keskenään sopia, että lapsi ei saa vanhemmaltaan tarvitsemaansa elatusta, mikäli vanhemmalla on elatuskykyä.

Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sopimukseen elatuksesta, asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Elatusasiassa kantajana on lapsi, vaikka lähivanhempi yleensä päättää kanteen nostamisesta. Lapsi on yleensä oikeutettu valtion oikeusapuun, jolloin lapselle tai lähivanhemmalle ei synny kustannuksia asian tuomioistuinkäsittelystä.

Avustamme kaikissa lapsen elatukseen liittyvissä asioissa. Autamme elatukseen liittyvissä laskelmissa, sovintoneuvotteluissa ja avustamme elatukseen liittyvissä oikeudenkäynneissä.

Ole yhteydessä Auriin, jos haluat keskustella lapsen elatukseen liittyvistä kysymyksistä.

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Nykyään lapselle voidaan myös vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tapaamisoikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä.

Vanhemmat voivat sopia lapsen tapaamisoikeudesta tai vuoroasumisesta keskenään. Sopimukseen on kirjattava, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi ja miten vuoroasuminen tai luonapito järjestetään. Sopimus kannattaa vahvistaa lastenvalvojalla, jotta se on täytäntöönpanokelpoinen. Lastenvalvojan tulee myös varmistaa, että sopimus on lapsen edun mukainen.

Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan tapaamisoikeudesta keskenään, asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tuomioistuimessa vaihtoehtona on myös asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu, eli ns. follo-sovittelu. Follo-sovitttelu on vapaaehtoista ja se edellyttää kummankin vanhemman suostumusta. Vanhemmat voivat sovittelussakin käyttää lakimiesavustajaa.

Tuomioistuimen ratkaistessa asian, pyydetään yleensä hyvinvointialuetta laatimaan olosuhdeselvitys, jossa pyritään selvittämään lapsen ja vanhempien olosuhteita, elämäntilanteita sekä lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Selvityksessä tilataan myös tarvittavia viranomaistietoja muun muassa lastensuojelusta, terveydenhuollosta ja koulusta.

Tuomioistuimen tulee ratkaista tapaamisoikeutta koskeva asia lapsen edun mukaisesti.

Avustamme kaikissa lapsen tapaamisoikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Ole yhteydessä Auriin, jos haluat keskustella lapsen tapaamisoikeuteen liittyvistä kysymyksistä.