Testamentti | Perunkirjoitus | Ositus | Perinnönjako | Pesänselvitys | Pesänjakaja | Jäämistösuunnittelu
Perintöoikeus
- Laadimme perukirjoja
- Laadimme testamentteja
- Laadimme edunvalvontavaltakirjoja
- Hoidamme jäämistöosituksia
- Laadimme perinnönjakokirjoja
- Teemme jäämistösuunnittelua
- Hoidamme kansainvälisiä perintöoikeusasioita
- Avustamme kuolinpesiä ja osakkaita erilaisissa perintöoikeudellisissa tilanteissa
- Avustamme rintaperillisiä lakiosan täydennyskanteissa
- Avustamme kuolinpesän osakkaita ja testamentinsaajia testamenttiriidoissa
- Toimimme kuolinpesän osakkaan avustajana osituksissa ja perinnönjaoissa
- Toimimme tuomioistuimen määräämänä pesänselvittäjänä ja pesänjakajana
Testamentti
Testamentilla voidaan luovuttaa myös hallintaoikeus omaisuuteen. Puolisoiden väliset keskinäiset hallintaoikeustestamentit ovat hyvin yleisiä.
Testamentilla on mahdollista sulkea perinnöksi saatu omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle. Tällöin perintönä saadut varat eivät avioerotilanteessa päädy perillisen puolisolle.
Hyvin tehty testamentti ehkäisee perintöriitojen syntymistä sekä auttaa minimoimaan perintöveroseuraamukset.
Asianajotoimistomme juristit avustavat testamenttien laatimisessa ja varmistavat, että testamentin määräykset parhaiten vastaavat perittävän tahtoa.
Monet testamenttiriidat ovat pesänjakajan toimivaltaan kuuluvia, mikäli kuolinpesään on lainvoimaisesti määrätty pesänjakaja. Testamentin moitteen tutkiminen kuuluu sen sijaan ainoastaan tuomioistuimen toimivaltaan, joten moitekanne on aina pakko nostaa käräjäoikeudessa. Perillisen on nostettava moitekanne kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti annettiin hänelle tiedoksi.
Perunkirjoitus
Asianajotoimistomme juristit avustavat perunkirjoituksissa ja toimivat usein uskottuina miehinä.
Ositus
Jos eloonjäänyt puoliso on perittävää varakkaampi, hän voi vedota tasinkoprivilegiin, jolloin hän ei ole velvollinen maksamaan tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille.
Jos puolisoilla oli avio-oikeuden pois sulkeva avioehto, tai omaisuus on muulla perusteella avio-oikeudesta vapaata, tehdään osituksen sijasta omaisuuden erottelu.
Aviopuolison kuoleman jälkeen leskellä on oikeus pitää ensiksi kuolleen puolison omaisuus jakamattomana hallussaan, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai perittävän testamentissa toisin määrätä. Leskellä on kuitenkin tietyin edellytyksin oikeus hallita yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanomaista asuntoirtaimistoa. Tätä kutsutaan lesken vähimmäissuojaksi.
Pesänselvitys
Pesänselvittäjä on ulkopuolinen henkilö, käytännössä useimmiten asianajaja. Pesänselvityksen tarkoituksena on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Tämä edellyttää jäämistön laajuuden selvittämistä, saatavien perimistä ja velkojen maksamista sekä erityisjälkisäädösten, eli legaattien täytäntöönpanoa.
Pesänselvittäjää haetaan usein myös ylivelkaisiin kuolinpesiin, joissa pesänselvittäjän on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta. Jos sopimusta ei saavuteta, pesänselvittäjä tekee päätöksen velkojen maksusta.
Pesänselvittäjä ja pesänjakaja hoitavat eri tehtäviä, mutta käytännössä sama juristi määrätään yleensä hoitamaan kumpaakin tehtävää.
Pesänselvitys vaatii juristilta erityistä ammattitaitoa ja huolellisuutta, koska yksikään kuolinpesä ei ole samanlainen. Pesänselvittäjän on otettava huomioon kaikkien niiden oikeudenomistajien etu, joiden oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen. Keskeistä on hoitaa pesänselvitys taloudellisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Perintövero joudutaan maksamaan pesänselvitysprosessin venyessä ennen kuin osakas on edes saanut perintöosuuttaan.
Pesänselvitysprosessia ei ole laissa sidottu määräaikaan, joten prosessin joutuisuus vaatii pesänselvittäjältä aktiivista otetta ja asiantuntijuutta pesään liittyvien riitakysymyksien ratkaisussa. Parhaimmillaan pesänselvitys- ja perinnönjakokokouksessa päästään kaikkia osakkaita tyydyttävään ratkaisuun, jolloin perinnönjako voidaan toimittaa yksimielisesti perinnönjakosopimuksella. Tällöin jokaisen osakkaan hyväksymää lopputulosta ei voi enää riitauttaa.
Asianajotoimistomme juristit toimivat usein tuomioistuimen määräämänä pesänselvittäjänä.
Perinnönjako
Osakkaat voivat sopia perinnönjaosta ja toimittaa sen sopimallaan tavalla. Perinnönjaosta on laadittava jakokirja, jotta omaisuus voidaan siirtää perillisten omistukseen.
Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen perinnönjaosta, kuka tahansa perillisistä voi hakea pesänjakajaa toimittamaan perinnönjaon. Pesänjakajan palkkiosta vastaa lähtökohtaisesti kuolinpesä.
Asianajotoimistomme juristit avustavat perinnönjaoissa ja auttavat laatimaan perinnönjakosopimuksia. Avustamme myös osakkaita pesänjakajan toimittamassa perinnönjaossa ja toimimme myös tuomioistuimen määräämänä pesänjakajana.
Pesänjakaja kuolinpesässä
Ennen perinnönjakoa on toimitettava ositus tai erottelu, mikäli perittävä oli avioliitossa. Pesänjakajalla on yleensä toimivalta toimittaa ositus sekä perinnönjako.
Pesänjakajalla on niin sanotun keskittämisperiaatteen mukaisesti erittäin laaja toimivalta ratkaista perinnönjaon kannalta olennaisia seikkoja. Pesänjakaja ratkaisee sen, miten perittävä omaisuus arvostetaan ja miten se jaetaan, mutta joutuu usein ratkaisemaan myös muun muassa ennakkoperintöön, suosiolahjaan, testamenttiin rinnastuvaan lahjaan ja lakiosailmoitukseen liittyviä seikkoja, sekä tulkitsemaan avioehtosopimusta ja testamenttia.
Pesänjakajan tehtävänä on myös ratkaista kaikki kuolinpesän osakkaiden esittämät vaatimukset perinnönjakoon liittyen. Pesänjakajan on tehtävässään toimittava puolueettomasti ja ratkaistava esitetyt vaatimukset näyttöön perustuen. Pesänjakajan on kohdeltava kuolinpesän osakkaita yhdenvertaisesti. Hän ei ole yhdenkään kuolinpesän osakkaan asiamies, vaan hänen on otettava jokainen kuolinpesän osakas huomioon tasapuolisesti.
Jäämistösuunnittelu
Asianajotoimistomme juristit avustavat jäämistösuunnittelussa ja auttavat varmistamaan, että perittävän tahto sekä verotuksellinen hyöty toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla.