PERINTÖOIKEUS

Perunkirjoitus, testamentti, edunvalvonta, perinnönjako – missä voisimme olla avuksi?

Perintöoikeus kuuluu toimistomme erikoistumisalueisiin. Hoidamme kaikkia perintöoikeuden alaan kuuluvia asioita, kuten laadimme perukirjoja, perinnönjakokirjoja, testamentteja ja edunvalvontavaltakirjoja. Hoidamme myös muun muassa kuolinpesään liittyviä asioita ja toimimme tuomioistuimen määräämänä pesänselvittäjänä ja pesänjakajana.

lisätietoa

PERINTÖOIKEUS

Tietoa testamentista

Testamentti on keino muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä. Esimerkiksi avopuolison aseman tehokas turvaaminen edellyttää käytännössä testamentin laatimista. Testamentilla ei kuitenkaan voi loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta.

Testamentilla voidaan luovuttaa myös hallintaoikeus omaisuuteen. Puolisoiden väliset keskinäiset hallintaoikeustestamentit ovat hyvin yleisiä. Testamentilla on mahdollista sulkea myös perinnöksi saatu omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle. Tällöin perintönä saadut varat eivät avioerotilanteessa päädy perillisen puolisolle.

Hyvin tehty testamentti ehkäisee perintöriitojen syntymistä sekä auttaa minimoimaan perintöveroseuraamukset.

Pyydä ilmainen tilannearvio

Testamenttiriidat

Avustamme asiakkaita testamenttiriidoissa. Testamenttiriitoja ovat testamentin moitteen lisäksi riidat muun muassa testamentin ineksistenssistä, peruuttamisesta tai tehottomuudesta. Myös testamentin saajien välille voi syntyä intressiristiriita.

Monet testamenttiriidat ovat pesänjakajan toimivaltaan kuuluvia, mikäli kuolinpesään on lainvoimaisesti määrätty pesänjakaja. Testamentin moitteen tutkiminen kuuluu sen sijaan ainoastaan tuomioistuimen toimivaltaan, joten moitekanne on aina pakko nostaa käräjäoikeudessa. Perillisen on nostettava moitekanne kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti annettiin hänelle tiedoksi.

Tietoa jäämistosuunnittelusta

Avustamme jäämistösuunnittelussa, jotta perittävä voi elinaikanaan vaikuttaa jäämistönsä suuruuteen ja jakautumiseen. Jäämistösuunnittelu on monimutkainen kokonaisuus, jossa avioehto- ja ositussopimuksilla, testamentilla, henkivakuutuksilla, lahjoilla ja lahjanluonteisilla sopimuksilla voidaan merkittävästi vaikuttaa perinnönjaon lopputulokseen.

Muun muassa avio-oikeuden oikeanlaisella suunnittelulla voidaan saavuttaa merkittävää verotuksellista hyötyä, sillä leskelle maksettava tasinko on verovapaata tuloa. Jäämistösuunnittelulla pyritään perittävän tahdon toteutumisen lisäksi verotuksellisesti järkevimpään lopputulokseen huomioimalla oikeustointen vaikutus perintö-, lahja-, tulo-, luovutusvoitto- sekä varainsiirtoverotukseen.

Pyydä ilmainen tilannearvio

Tietoa perunkirjoituksesta

Kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta on pidettävä perunkirjoitus. Perukirja on kuolinpesän veroilmoitus perintöveron määräämiseksi, ja siinä selvitetään kuolinpesän tila eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Perunkirjoituksen järjestämisestä on yleensä vastuussa se kuolinpesän osakas, jonka hoidossa jäämistöomaisuus on. Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat ja toissijaiset perilliset, mutta osallistuminen ei ole pakollista. Perukirja on toimitettava kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta verotoimistoon.

Pyydä ilmainen tilannearvio

Tietoa osituksesta

Mikäli perittävä oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus. Osituslaskelmassa otetaan huomioon kummankin puolison avio-oikeuden alaiset varat ja velat. Jos toisen puolison netto-omaisuus on suurempi, hän on velvollinen suorittamaan toiselle tasinkoa. Näin ollen osituksen lopputulos vaikuttaa perittävänä olevan omaisuuden määrään.

Jos eloonjäänyt puoliso on perittävää varakkaampi, ei hän ole velvollinen maksamaan tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille. Tätä kutsutaan lesken tasinkoprivilegiksi.

Jos puolisoilla oli avio-oikeuden pois sulkeva avioehto, tai omaisuus on muulla perusteella avio-oikeudesta vapaata, tehdään osituksen sijasta omaisuuden erottelu.

Pyydä ilmainen tilannearvio

Tietoa perinnönjaosta

Kun pesä on selvitetty, on jokaisella osakkaalla oikeus vaatia jakoa. Ennen jakoa on maksettava pesän velat tai turvattava niiden maksaminen. Osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Perinnönjaosta on laadittava jakokirja.

Pyydä ilmainen tilannearvio

Lesken hallintaoikeus

Aviopuolison kuoleman jälkeen leskellä on oikeus pitää ensiksi kuolleen puolison omaisuus jakamattomana hallussaan, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai perittävän testamentissa toisin määrätä. Leskellä on kuitenkin tietyin edellytyksin oikeus hallita yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanomaista asuntoirtaimistoa. Tätä kutsutaan lesken vähimmäissuojaksi.

Tietoa pesänselvittäjästä

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia, että tuomioistuin määrää kuolinpesään pesänselvittäjän. Pesänselvittäjä on ulkopuolinen henkilö, käytännössä useimmiten asianajaja.

Pesänselvityksen tarkoituksena on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Tämä edellyttää jäämistön laajuuden selvittämistä, saatavien perimistä ja velkojen maksamista sekä erityisjälkisäädösten täytäntöönpanoa.Ylivelkaisessa pesässä on pesänselvittäjän pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta. Ellei tämä onnistu, on hänellä lain mukaan oikeus tehdä velkojen maksusta päätös.

Pesänselvittäjän tehtävät on laissa selvästi erotettu pesänjakajan tehtävistä. Käytännössä pesänselvittäjä- ja pesänjakajamääräys annetaan kuitenkin usein samalle juristille. Asianajaja Johan Bützow toimii jatkuvasti tuomioistuimen määräämänä pesänselvittäjänä.

Ota yhteyttä

Mitä onnistunut pesänselvitys vaatii?

Pesänselvitys vaatii juristilta erityistä ammattitaitoa ja huolellisuutta, koska yksikään kuolinpesä ei ole samanlainen. Pesänselvittäjän on otettava huomioon kaikkien niiden oikeudenomistajien etu, joiden oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen. Keskeistä on hoitaa pesänselvitys taloudellisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Perintövero joudutaan maksamaan pesänselvitysprosessin venyessä ennen kuin osakas on edes saanut perintöosuuttaan.

Pesänselvitysprosessia ei ole laissa sidottu määräaikaan, joten prosessin joutuisuus vaatii pesänselvittäjältä aktiivista otetta ja asiantuntijuutta pesään liittyvien riitakysymyksien ratkaisussa. Parhaimmillaan pesänselvitys- ja perinnönjakokokouksessa päästään kaikkia osakkaita tyydyttävään ratkaisuun, jolloin perinnönjako voidaan toimittaa yksimielisesti perinnönjakosopimuksella. Tällöin jokaisen osakkaan hyväksymää lopputulosta ei voi enää riitauttaa.

Pesänjakaja kuolinpesässä

Jokaisella kuolinpesän osakkaista on oikeus hakea pesänjakajaa. Hakemus pesänjakajan määräämiseksi toimitetaan perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeuteen. Pesänjakaja on ulkopuolinen henkilö, käytännössä useimmiten asianajaja.

Pesänjakajahakemuksen tarkoituksena on käynnistää perinnönjako. Pesänjakajaa tarvitaan myös, jos jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu.

Mikäli perittävä oli avioliitossa, on ennen perinnön jakamista suoritettava ositus perittävän kuolinpesän ja lesken välillä. Ilman osituksen suorittamista ei pesänjakaja voi suorittaa perinnönjakoa.

Pesänjakajan tehtävänä on ratkaista kaikki kuolinpesän osakkaiden vaatimukset, joita he ovat esittäneet perinnönjakoa koskien. Kuolinpesän osakkaat esittävät tavallisesti näkemyksensä perinnönjaon kohteena olevan omaisuuden arvosta, mutta pesänjakaja vastaa viime kädessä omaisuuden arvostamisesta perinnönjaossa. Pesänjakajan päätöstä voi moittia käräjäoikeudessa.

Pyydä ilmainen tilannearvio

Mitä onnistunut perinnönjako pesänjakajan suorittamana vaatii?

Pesänjakajan on kohdeltava kuolinpesän osakkaita yhdenvertaisesti. Hän ei ole yhdenkään kuolinpesän osakkaan asiamies, vaan hänen on otettava jokainen kuolinpesän osakas huomioon tasapuolisesti. Tasapuolinen kohtelu liittyy etenkin pesänjakajan tiedonantovelvollisuuteen kuolinpesän osakkaita kohtaan.

Pesänjakaja ei saa pantata pesää koskevaa tietoa kuolinpesän osakkailta, vaan hänen tulee tarjota sama tieto kaikille osakkaille yhdenaikaisesti. Pesänjakajan on myös annettava juridista apua kuolinpesän osakkaille. Hänen tulee neuvoa osakasta oikean vaatimuksen esittämisessä, mutta hänen tehtävänä ei ole esittää vaatimusta osakkaan puolesta, jottei hänen puolueettomuutensa vaarannu.

PERINTÖOIKEUS

Perunkirjoitus, testamentti, edunvalvonta, perinnönjako – missä voisimme olla avuksi?

PERINTÖOIKEUS

Tietoa testamentista

Testamenttiriidat

Asiantuntija puolellasi – jo vuodesta 1987